Kahden kulttuurin keskellä kasvaminen ja kasvattaminen on somalialaisperheiden arkea Helsingissä.
Maailmanhistorian suurimmat vaalit ovat aito ihme. HS kiersi Intian metropoleja ja kysyi vallanpitäjiltä, slummilaisilta, tohtoreilta ja hindupapilta, kuinka kukaan voi selvitä miljardin äänioikeutetun vaalista.
HS jäljitti ”syyllisen” parjatun pullonkorkkisäännön takaa. Samalla piirtyi kuva siitä, miten EU-koneisto toimii: ”EU tarvitsee raivoisasti kauniita tarinoita.”
Ekonomistien arvioiden mukaan 12 kuukauden euriborkorko ei laske tänä vuonna alle kolmen prosentin.
Niina Jormanainen osti puolisonsa kanssa unelmien omakotitalon mutta luopui siitä, sillä kustannukset osoittautuivat liian koviksi. ”Vuokralle meno oli kuin statusalennus”, hän sanoo.
30 vuotta sitten keskipohjalainen pikkukunta jäi historiaan, koska siellä vastustettiin EU:ta kiihkeämmin kuin missään muualla. Purnaus jatkuu mutta jokin on myös muuttunut.
Elämäkerta valottaa taistolaisälykön tietä. Täysaikaiseksi poliitikoksi heittäytynyt Seppo Toiviainen ajautui umpikujaan.
Gnistanin ottelut Veikkausliigassa ovat täydellisiä lähiötapahtumia, sanoo Oulunkylän kasvatti VilleGalle.
Erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa kummin tuki on arvokasta.
Mediakritiikillä on pohjaa, eikä sitä voi ohittaa pelkällä olankohautuksella. Yleisön luottamus on median elämän ja kuoleman kysymys.
Romanttisella Sinä päivänä -kirjalla maailmanmaineeseen noussut David Nicholls sanoo, ettei voisi kuvitella kirjoittavansa kirjaa, jossa ei olisi huumoria. Se kuuluu esimerkiksi peribrittiläisenä pisteliäisyytenä.
Monet hoitajat ovat lopen uupuneita suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.
Jos lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan, minne osapuolet jatkossa ohjautuvat ja kuka heitä auttaa kuormittavassa elämäntilanteessa?
Kansalaisten lihominen on suuri onnettomuus maallemme.
Ylen julkaisemassa tv-sarjassa Jarno ja minä Soili Karme on keskeisessä roolissa opastamassa taustoja. ”Kaikki ei ihan stemmaa, mutta annoin vapaat kädet. Draamassa pitää olla myös fiktiota.”
Claudia Sheinbaumista on tulossa Meksikon presidentti, mutta malttaako suosittu edeltäjä painua maatilalleen?
Euroopan kehityksessä on nyt samoja piirteitä kuin 1800-luvun alussa, jolloin edistysmieliset ihanteet saivat väistyä ja vanhat ideat palasivat valtaan, kirjoittaa akatemiatutkija Timo Miettinen.
Jenny Kestilä muutti viime syksynä Helsingistä Tukholmaan, eikä ole kaivannut takaisin. Uudessa kotikaupungissa viehättää muun muassa spontaani elämänmeno ja Helsinkiä alhaisempi hintataso.
Tietoturvan ja luottamuksellisten dokumenttien suhteen Helsingissä vallitsee moniongelmainen ja välinpitämätön kulttuuri. Käytännöt ovat vanhoja, eikä ongelmiin tartuta.